Jonas Hassen Khemiri:
Soitan veljilleni
Johnny Kniga 2020. Kansi: Ana Mitrunen.
Mieltymykseni pieniin kirjoihin kasvaa, kasvaa. Soitan veljilleni käy esimerkiksi. Se saattaa olla käännöksistäni tulkinnallisin. Khemirin tekstin monologimainen rakenne, siihen upotetut muistelukset dialogeineen ja sisämonologeineen, vaatii ensin päättämään, mitä oikeastaan ja kenties on tapahtunut, tapahtumassa. Sitten voi alkaa työn. Kuuntelin taustatyön merkeissä myös melkoisen läjän suomalaista räppiä. En pyrkinyt pöllimään mitään enkä pöllinytkään, vaikka hyvää matskua kuulinkin. Aattelin, että se värähtelee, ärähtelee, tärähtelee siellä jossain rivien välissä, jos niikseen.
Muisto maauimalasta:
Ja erään kerran seisoin jäätelöjonossa ja edelläni oli yksijalkainen kaveri kainalosauvoineen ja muistan kyhmyiset palovamma-arvet sen selässä ja silloin ajattelin että olisi silti ollut hienoa olla se tyyppi, yksijalkainen, se tyyppi ilman oikeaa jalkaa, kainalosauvatyyppi, tyyppi jonka ei koskaan tarvinnut murehtia sitä miten kovaa pitää puhua kun tilasi yhden Calippo-jäätelön tai mitä tehdä käsillä kun seisoo uimahoususillaan jäätelöjonossa ja kaipaa taskujaan ja sitten minä maksoin ja lähdin kävelemään takaisin sinne missä istuimme ja yksi uimavahdeista katseli meidän paikkamme suuntaan ja sanoi radiopuhelimeensa että Apinakukkula oli pullollaan ja minusta se oli hauskasti sanottu ja kun pääsin mäelle jäätelö kädessä sanoin Ahlemille: Hienoa olla taas täällä Apinakukkulalla ja Ahlemin ystävät katsoivat Ahlemia ja Ahlem katsoi minua ja sen otsa oli sillä tavalla rypyssä niin kuin vain silloin kun joku on kohta nyykähtämässä polvilleen, joutumassa tyrkityksi tai saamassa päähänsä biljardikepistä ja minä sanoin: Rauhoitu, en mä niin sanonut, se oli tuo tuolla, uimavahti, enkä ehtinyt edes näyttää missä vahti oli kun Ahlem oli jo pystyssä käsi kuin lippana otsalla enkä ehtinyt varmistua oliko uimavahti se sama kun Ahlem jo rynnisti alas mäkeä, selkä vain vilkkui kun se suuntasi kohti sinisenvälkkyvää uima-allasta ja kaikki pidättivät henkeä ja Ahlem oli ohjus ja uimavahti vihollisalus ja Ahlem oli tikankärki ja vahti häränsilmä ja serkku otti vauhtia ja vahti seisoi selin oikeaan suuntaan ja tyrkkäisy muutti vahdin räsynukeksi ja suu päästi lyhyen kirkaisun ja vahtimiehen tätimäinen kangasmyssy osui veteen vasta useita sekunteja omistajansa jälkeen ja me riemuitsimme ja Ahlem oli sankarimme ja kun uimavalvojat tulivat heittämään meidät ulos sieltä olimme jo nousseet pystyyn koska emme olisi edes halunneet jäädä, halusimme häippäistä rasistien uimapaikasta: me ei tulla tänne enää ikinä, emmekä menneetkään ennen seuraavaa viikonloppua ja silloin livahdimme sisään maksamatta ja minä halusin sanoa: Muistatko sen, Ahlem? Muistatko uimavahdin? Muistatko kun imppasit yöllä autotallissa ja potkit autojen peruutuspeilejä keskustassa ja tuupit järjestysmiehiä Vesifestareilla? Muistatko kun teit lisätienestejä portsarina ja minä istuin kotona, minulla oli kokeeni ja itsejuotetut piirilevyt ja baba oli muuttanut ja Shavi yritti saada minut lähtemään mukaansa diskoon ja joskus minä lähdinkin, Refresher-karkit ja Bugg-purukumit 50 äyriä, turkkilaiskauppa myi kakkosolutta ilman papereita, olutpullot puskaan piiloon, pikkuaski valkoista Marlboroa ja siitä poskareita, tanssikisoja ja nojailubiisejä, diskopalloja ja kuivalta haisevia savukoneita, seisoskelua toinen kengänpohja seinää vasten ja yrityksiä näyttää ei-yksinäiseltä sillä välin kun Shavi jutteli, vitsaili, ahmi perunalastuja ja tanssi hitaita ja siellä oli eri jengejä eri metroasemilta ja Shavi tunsi niistä useimmat mutta joskus Shavi oli tanssimassa ja minä jouduin lähtemään vessaan yksin ja luvassa saattoi olla kahnausta, joskus joku urpo tarvitsi opetuksen, jonkun lakki temmattiin päästä ja siihen syljettiin, jonkun freestylekuulokkeet pöllittiin, fly kick osui jonkun polveen ja lumpio meni sijoiltaan ja joka ikisen kerran se joku olin minä joten otin askeleen taaksepäin ja sanoin: Ey, tiedätkö sen mimmin jolla on murtunut nenä, sen joka seisoo ovella? Se on mun serkku. Eikä muuta tarvittu. Tästä saat sun lakkis takaisin, tässä on sun luurit, nouse nyt pystyyn, se oli vaan leikkiä, kai tajusit että se oli vitsi, eikö? Muistatko sen, Ahlem? Muistatko kun sä olit kulmakunnan kauhu ja mistä tahansa kiipelistä pääsi sanomalla sun nimes?
Jag ringer mina bröder Jonas Hassen Khemirin sivuilla
