Jonas Hassen Khemiri:
Isän säännöt
Johnny Kniga 2019. Kansi: Ana Mitrunen.
Khemirin tekstit ovat miellyttäviä, koska ne alkavat kääntää itseään suomeksi jo ensimmäisellä lukukerralla. Oikein vierimällä. Ja on kompastuskiviä, tykkään. Isän säännöissä pystyssä pysymistä hankaloitti alussa suuresti se, ettei henkilöitä mainita nimeltä. Eikä siinä vielä mitään, mutta ruotsissa eritellään, onko mainittu hän mies-hän vai nais-hän. Kahden ihmisen kohtauksessa on siis ruotsiksi ilmiselvää, kumpi puhuu tai tekee jotain, jos paikalla on nainen ja mies. Suomeksi paikalla on vain hän ja hän. Siitä alkaa mietintä.
Isä (joka on isoisä) tekee selkoa ruotsintaudista:
Isä tapasi ystäviään, jotka olivat kotoisin maailman kaikista kolkista ja myivät tavaraa alehinnoin. Perulaiset etsivät työvoimaa lattianvahausfirmaansa, polakit etsivät lvi-hommia, jugoilla oli kontakteja jotka tarjosivat halpoja kesäasuntoja Splitissä, kaikki he ihmettelivät, miksi kaikkien ruotsalaisnaisten nimi oli Kerstin. Konkarit varoittelivat tulokkaita ruotsintaudista. Mikä se semmoinen on, tulokkaat kysyivät. Se on samanlainen kuin espanjantauti, mutta pahempi, konkarit selittivät. Espanjantauti tappaa ruumiin, mutta ruotsintauti tappaa mentaliteetin, se kulkeutuu aivoihin, miehet tulevat tänne terveinä ja nuorina, täynnä unelmia ja toivoa ja vankkaa uskoa siihen että kaikki on mahdollista. Ruotsintauti hivuttaa ihmistä pikkuhiljaa. Annahan kun kerron käytännön esimerkin, sanoi yksi isoisän ystävistä. Nuorukainen saapuu maahan. Hän rakastaa kitaransoittoa. Hän haaveilee bändin perustamisesta, levyjen julkaisemisesta, kiertueista ja limusiinikyydeistä. Kun se ei onnistu, hän korjailee haaveitaan pienemmiksi ja alkaa unelmoida musiikinopettajan työstä, tyttöystävästä, siitä että riittäisi rahaa ostaa Volvo 740. Hän hakee musiikkikorkeakouluun. Ei pääse. Hän hakee opettajankoulutukseen. Ei pääse. Kun mikään ei luonnistu, hän korjailee taas haaveitaan. Hän unelmoi työstä, mistä tahansa hommasta. Hän haluaa löytää kelvollisen näköisen tyttöystävän. Ei hän löydä muuta kuin tuntityötä kioskinmyyjänä. Tekee lisätunteja makkaratehtaalla Årstassa. Autoon ei ole varaa. Tyttöystävään ei ole varaa. Hänen kohtaamansa tyttö ei ole hänen unelmiensa tyttöystävä. Tyttö on ruma. Tyttö on paksu. Tytöllä on ärsyttävä ääni, finnejä ja hän kuulee ääniä, jollei noudata lääkitystään. Tytön isä on kuollut. Veli mielisairaalassa. Tyttö ei ole kelvollinen henkilö äidiksi kenenkään lapselle. Kitaraheppu tietää sen. Tietää olevansa liian hyvännäköinen tytölle. Tietää että pitäisi jatkaa etsintää. Siitä huolimatta heistä tulee pari. Kitaraheppu on väsynyt olemaan yksin. He saavat lapsia. Nainen valittaa ettei mies tuo perheeseen riittävästi rahaa. Aivan sama, montako lisätyötä miehellä on. Mikään ei riitä. Nainen haluaa että mies myy kitaransa. Hän kieltäytyy. Kuluu puoli vuotta. Kioskilta ei tipu enää työtunteja. Heppu myy kitaransa. Kaksi viikkoa myöhemmin rahat ovat lopussa. Mutta mikään tästä ei ole Ruotsin vika. Ruotsintauti livahtaa heppuun, kun hän tajuaa ettei hänen ulottuvillaan ole yhtäkään työtä, josta hän saisi enemmän rahaa kuin valtiolta, jos ei tee mitään. Nuorukainen oivaltaa että hänen aikansa arvo on vähäisempää kuin ilmainen. Valtio sanoo hänelle että sinä olet kuule niin arvoton että me mieluummin maksamme sinulle siitä että istuskelet kotona katsomassa ostoskanavaa kuin kuljet ulkona häiritsemässä meitä työajoillasi. Ja tässä kohtaa ruotsintauti alkaa vaikuttaa miehen aivoihin. Se levittäytyy hänen korviinsa. Tauti kuiskaa että mies on epäonnistunut kaikessa elämässään. Se vakuuttelee että ainoa keino panna elämä reilaan on aloittaa alusta. Lopettaa kaikki. Jättää perhe ja löytää uusi. Mies jättää perheensä. Hän ei voi katsoa lapsiaan silmiin. Hän ei voi muuta kuin seistä täällä Huokausten tunnelissa ja yrittää varoittaa sellaisia pojankoltiaisia kuin te, joissa vielä on kipinää, varokaa tätä maata, älkää antako sen muuttaa teitä, älkää ottako vastaan sitä mikä on ilmaista, koska mikään ei ole ilmaista. Heidän ilmaisensa on riippuvuutta. Vaihtokauppa jossa he saavat teidän sielunne. Mutta isoisä ei koskaan kuunnellut konkarien varoituksia. Ruotsintauti oli asia jonka konkarit olivat itse keksineet yrittäessään kestää epäonnistumisensa. Nyt hän on eläkkeellä ja ymmärtää paremmin.
