Emot.

Riitta Stewart, Tony Pokkinen et al.:

Taivas mikä työpaikka!

Atar 2012. Kansi: Juhana Mikkanen.

Taivas mikä työpaikka! teki minusta lentoemäntä- ja stuerttifanin niin että heilahti. Glamoröösinä pidetty työ vaatii rautaisia hermoja ja kovaa fyysistä kuntoa, sanavalmiutta ja kielitaitoa, nokkeluutta, psykologista silmää… näillä daameilla ja herroilla on sellainen draivi, että he pärjäisivät missä tahansa. Käveleväthän he yli Atlantinkin, moneen kertaan.

Ja lisäksi heillä on yksi maailman viehkeimmistä ominaisuuksista: taito nauraa itselleen. Ilmiselvää siis, että heidän käsissään syntyi aivan omintakeinen ja hulvaton kirja, joka oli samalla hyväntekeväisyyshanke. Erityismaininta yli vuosikymmenten yltävistä kuvista ja ammattislangiosiosta. Taivaallinen crew: Riitta Stewart (entinen Kiiveri), Tony Pokkinen, Noora Kunttu, Pirkko Saari, Christina Strandberg, Meriitta Ahtikari, Kati Kaivanto ja Lene Malmström.

Riitta kommentoi:

Taivas mikä työpaikka! oli itselleni vuosikymmenien haave, joka lopulta toteutui vuonna 2012. Tarja luotsasi kirjoittajaporukkamme lempeästi mutta tiukasti maaliin, innosti ja ohjasi meitä koko kirjoitusprosessin ajan sellaisella tavalla, että lopussa tunsimme itsemme todellisiksi kirjailijoiksi. Kirjastamme tuli ajaton ja upea teos.

Pirkko kommentoi:

Aikaa kirjan julkaisusta on kulunut, ja silti tuntuu kuin kaikki olisi tapahtunut vasta eilen – siis vähän kuin pilvien päälläkin. Ryhmämme riemusta poreileva kemia oli ehdottomasti sen kantava voima.

Christina kommentoi:

Omat tuntemukseni pitkältä uraltani ovat vahvasti samanlaiset kuin meillä kaikilla lentävillä. Tämä meidän ammatti kun ei ole ”vain” työ vaan ihan oma rotunsa. Elämäntapa. Siivet saatuamme ei niistä tunnu pääsevän eroon :)! Kerran lentoemäntä, aina lentoemäntä. Katse hakeutuu taivaalle suihkukoneen jälkiä seuraten – mistähän tuokin… lentokentillä on oma erityinen tunnelmansa. Kaikilla matkaajilla on jokin missio jommassakummassa päässä.

Työmme on rankka, ja lentäminen kuuluu nykyään kaikille (ei vain valituille ja harvoille kuten matkustajaliikenteen alkuaikoina). Kaikesta huolimatta pandemiankin keskellä työmme on säilyttänyt SEN jonkin… ammatti, joka jaksaa kiinnostaa. Ihan kaikkia. Tapaat tutun tai tuntemattoman, työmme saa kysymyksiä tauotta, ja jokin tässä jaksaa kiehtoa. Lentämisen osaamisestahan on moni haaveillut. Se kuuluisa satujen taikamatto!

Taivas mikä työpaikka! Atarin sivuilla